1. Kansantalous on
yhteiskunnan talouden muodostama kokonaisuus. Talous jakautuu useisiin eri
markkinoihin. Karkeammalla tasolla markkinat jaetaan kulutusvyöhyke- ja
tuotantotekijämarkkinoihin. Työmarkkinat kuuluvat tuotantotekijämarkkinoihin.
Työmarkkinat ovat poliittisesti tuotantotekijämarkkinoista tärkeimmät, koska
niillä määräytyy palkkataso ja työttömyys. Työmarkkinat ovat poikkeuksellinen
markkina, koska ne ovat säädeltyjä eikä tavanomainen kysyntä ja tarjonta –
malli kuvaa sitä kovin hyvin.
Työmarkkinoita,
kuten kaikkia muitakin markkinoita, voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan
mukaan. Työmarkkinoilla ihmiset tarjoavat työtään ja työnantajat (tai
yritykset) kysyvät työtä eli palkkaavat työntekijöitä. Työmarkkinoilla
työvoimapanokselle eli työntekijän tekemälle työlle määräytyy hinta,
työntekijän palkka.
Taloustieteessä
näiden työmarkkinoiden toimijoiden eli työntekijöiden ja työnantajien katsotaan
olevan päätöksissään johdonmukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimijat
haluavat itselleen mahdollisimman suuren hyödyn. Työntekijä tavoittelee
riittävän korkeaa palkkaa ja työnantaja ahkeraa ja aikaansaavaa työntekijää.
2. Yleisempiä syitä työttömyyteen ovat terveyteen tai
toimintakykyyn liittyvät ongelmat, työmahdollisuuksien puute,
koulutuksenosaamisen puute. Myös useilla oma elämäntilanne, työmotivaation tai
työhalujen väheneminen vaikeuttivat työelämään osallistumista.
Ihmisten joutuminen irtisanotuksi ja uuden työpaikan
löytäminen johtuu usein ikäsyrjinnästä. Työnantajat eivät ota helposti töihin
yli 50- vuotiasta ihmistä, sekä pitkään työttöminä olleita, koska epäilevät
heidän työkykyään. Työsuhteiden huonot ehdot esimerkiksi huono palkka hidastaa
yksilöiden työllistymistä.
Työttömyyden
eri muotoja ovat esimerkiksi kausityöttömyys eli joinakin aikoina on enemmän
töitä kuin toisina. Rakennetyöttömyys eli vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa
suuria eroja työllisyydessä. Piilotyöttömyys, esimerkiksi matkailu tietyöt,
puutarha. Joitakin tietyn alan työntekijöitä ei enää tarvita, kun teknologia
kehittyy. Suhdannetyöttömyys, eli esimerkiksi laman vaikutukset tai yritykset
joutuvat irtisanomaan työntekijöitä tai supistamaan tuotantoaan.
Työllisyyden
parantamiseen on lähdetty Suomessa mukaan. Työttömyysturvaa leikkaamalla eli
lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Eläkeputken lyhentäminen tai
poistaminen. Kotihoidon työnlyhentäminen, jotta saataisiin äidit
työmarkkinoille. Työttömyysturvan suojaosan korottaminen, koska nyt saa ansaita
vain 300€ kuussa ilman, että tuki laskee. Suomen Tavoitteena nostaa työllisyys
80%, nyt on 75%. Työn verotuksen alentaminen, jotta ihmisillä jäisi käteen
enemmän rahaa. Lisäksi tarjota ihmisille lisää koulutuksia, jotta työpaikka
mahdollisuuksia avautuisi enemmän.
Kustannuskilpailukyky on tuotannontekijöiden hintoihin
perustuvaa suhteellista kilpailukykyä. Kansantalouden tasolla
kustannuskilpailukykyä voidaan mitata esimerkiksi suhteellisilla
yksikkökustannuksilla eli vertaamalla maan tuotannontekijöiden hintoja, jotka
on suhteutettu tuotannon määrään, keskeisten kilpailijamaiden vastaaviin.
Suomen
kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni
pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin
kilpailukykysopimus astui voimaan.
Kilpailukykysopimus on kesällä 2016
solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan
Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä,
työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen
vähentämistä. Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa
puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen
tuntiin viikossa.
Sopimuksen vaikutus työmarkkinatilanteeseen oli
voimakkaan kielteinen. Syksyllä 2019 ja talvella 2020 Suomessa nähtiin
harvinaisen laaja, monia aloja koskettanut lakkojen suma, jonka keskeisenä
vaikuttimena pidettiin kilpailukykysopimukseen kuulunutta työajan pidennystä.
Valitsemalla
yritykselläni Keskolla on positiiviset näkymät työvoiman suhteen nyt ja
tulevaisuudessa. Kesko järjestää jatkuvasti koulutuksia uusille työntekijöille
ja palkkaa uusia osaajia konserniinsa. Kesko järjestää kauppiaskoulutuksia, jotta
pulaa niistä ei tulisi. Kesko jatkaa kilpailukykysopimuksensa jatkamista.
Keskon kilpailukykysopimuksella työmarkkinoille saadaan nyt
työrauhaa ja näkyvyyttä eteenpäin. Työntekijöille tämän toivotaan tuovan paremman
työllisyystilanteen, kun yritykset ryhtyisivät investoimaan ja rekrytoimaan
uutta väkeä.
Keskon kilpailukykysopimus
tiputti yksikkökustannuksia vähän yli kolme prosenttia, kun samalla palkalla
tehdään vähän enemmän töitä. Ei ole ihme, että talous on kahden viime vuoden
aikana kehittynyt hyvin ja työllisyysaste noussut. Kilpailukykysopimuksella
lisättiin 24 tuntia vuosittaista työaikaa ilman palkkaa, eli toisin sanoen
palkkaa alennettiin 1,2 prosenttia.
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti