Julkisyhteisö on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Julkisyhteisön tarkoituksesta, toiminnasta ja järjestelystä säädetään lailla tai asetuksella. Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa.
Keskon johdon visio yhteiskuntavastuun tulevista painopisteistä. Globalisoitumisen edetessä valtiot edistyvät hitaasti yhteistyössään kaupan kansainvälisten sääntöjen kehittymisessä, mikä lisää paineita yritysten vastuulliseen itsesääntelyyn. Sijoittajien - etenkin julkisyhteisöjen - kiinnostus yritysten toimintaetiikkaan kasvaa suoritusmittareiden kehittyessä.
Voidakseen olla edelläkävijä ja vaikuttaja Kesko seuraa ja ennakoi aktiivisesti yhteiskunnan muutoksia sekä tarjoaa asiantuntemustaan niin oman toimialan kuin koko yhteiskunnan kehittämiseen. Tätä varten Kesko pitää tiivistä yhteyttä kansalaisjärjestöihin, viranomaisiin ja muihin päättäjiin sekä osallistuu aktiivisesti oman toimialansa ja koko elinkeinoelämän kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan.
Poliittiset päätöset vaikuttavat Keskoon, koska tämän hetkisen koronatilanteen saatossa yrityksille jaetaan tukipaketteja. Erilaiset puolueet olisivat antamssa eri suuruisia tukipaketteja Keskon yrittäjille. Esimerkiksi K puolen huoltoasemien ravintola ja kahvila puoli ovat koronatilanteen takia suljettu, tämän takia korona aiheuttaa tappioita K puolen yrityksille. Myös bensan hinta on harvinaisen alhaalla korona tilanteen takia ja tämän takia yrittäjät ei saa niin paljoa rahaa itselleen. Ihmiset liikkuvat hyvin vähän tällä hetkellä, joten bensan kysyntää ei ole.
EU ei suoraan osallistu veronkantoon eikä EU-maiden verokantojen määrittämiseen. Kansalaisten verojen määrästä, kuten myös verovarojen käytöstä, päättää kunkin maan hallitus. Joillakin aloilla veroja säännellään sopimuksin, joita on tehty muun muassa arvonlisäverosta (alv) sekä energiatuotteiden, sähkön, tupakan ja alkoholin verotuksesta. EU:n tilastotoimiston Eurostatin keräämien tietojen mukaan verotulojen erot ovat suuria eri EU maiden välillä. Esimerkiksi Ruotsissa verotulojen osuus BKT:sta oli suurin jopa 52% ja Romaniassa alhaisin vain 29%.
Suuryritykset käyttävät hyväkseen porsaanreikiä verotuksessa esimerkiksi siirtämällä voittojaan alemman verotuksen EU-maihin. Monikansallisten yritysten verovälttelyn seurauksena menetetään maailmassa miljardeja euroja joka vuosi. Vuonna 2018 Keskon tuloverot Suomeen olivat 63,7 miljoonaa euroa ja muihin maihin 8,3 miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 20,5 %. Kesko maksaa verot aina toimimaahansa.
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti