Kansantalous 4. Raha ja rahoitusmarkkinat

Suomen rahoitusmarkkinat ovat osa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, koska Suomessa on käytössä yhteisvaluutta euro ja lyhyet korot määräytyvät euroalueen markkinoilla. Rahoitusmarkkinat koostuvat monista erilaisista markkinoista. Rahoitusmarkkinoiden tehtäviä ovat varojen allokointi, informaation välittäminen, rahoitussopimusten likviditeetin parantaminen, sekä riskien hajauttaminen. Lisäksi tärkeää on maksuvälineiden luonti ja maksunvälityspalvelut.

Rahoitusmarkkinoiden toimijoita ovat talletuspankit sekä luotto- ja rahoituslaitokset, joita ovat rahoitusyhtiöt, luottokorttiyhtiöt, kiinnitysluottopankit, erityisluottolaitokset ja sijoitus-, pääomarahoitus- ja vakuutusyhtiöt.

Rahapolitiikka on keskuspankin harjoittama talouspolitiikan muoto, jossa erilaisiin päämääriin pyritään säätelemällä liikkeellä olevan rahan määrää ja arvoa joko välillisesti tai suoraan. Euroalueen yheisestä rahapolitiikasta huolehtii eurojärjestelmä. Eurojärjestelmän jäsenenä Suomen Pankki osallistuu euroalueen yhteisen rahapolitiikan valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen.

Eurojärjestelmään kuuluvat kansalliset keskuspankit, sekä Euroopan keskupankki. EKP:lla on päätösvalta ja siinä ovat jäseninä EKP:n johtokunta ja keskuspankkien pääjohtajat.  Keskuspankit päättävät rahapolitiikasta.

Tällähetkellä puhutaan paljon kasvomaskien käytöstä, kumihanskoista, sekä käsidesin käytöstä. Kauppaan mennessä asiakas saa ottaa käsidesiä, sekä suojahanskat itselleen. Varsinkin Keskon elintarvikekaupassa näistä koituu kustannuksia kauppiaille. Kauppojen puhtaanapito on lisääntynyt ja työntekijöillä on kiire esimerkiksi pestä kassa-alueita ja koreja, joten aikaa ei jää niin paljoa muihin kaupan hommiin.

Ihmisten liikkumisen vähentyessä, monet ovat siirtyneet ruuan verkkopalveluun. Kauppiaiden pitää palkata lisää henkilökuntaa, jotka tekevät asiakkaiden ruokakeräykset, sekä toimittavat ne kotiovelle. Tämä lisää jonkin verran kustannuksia. Positiivista on, että vaikka fyysinen kaupassa käynti on vähentynyt, niin ihmiset silti tilaavat netti kaupasta ruokaa. Ruuan verkkokaupan kasvu on ollut nelinkertaista. 

Vähittäiskaupan Takaus Oy takaa sekä myöntää vain K-ryhmän ketjuihin kuuluvien kauppiasyrittäjien vähittäiskauppatoimintaansa tarvitsemia luottoja. Myönteisen päätöksen perusedellytyksiä ovat voimassa oleva K-ryhmän ketjusopimus ja asiakassopimus Vähittäiskaupan Tilipalvelu VTP Oy:n kanssa.Yhtiön vakuusasioissa alueellisesti toimivan asiamiesorganisaation muodostavat kauppiastoiminnasta vastaavat Kesko Oyj:n eri toimialojen - Päivittäistavarakauppa, Rakentamisen ja talotekniikan kauppa sekä Intersport Finland Oy ja Kenkäkesko Oy -luottoyksiköt.
Yhtiön osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä ja pääomistajat ovat K-kauppiasliitto ry, Kesko Oyj, sekä Valluga-sijoitus Oy. Lisäksi yhtiön osakkeita omistavat K-kauppiaat ja muut yksityiset henkilöt.

Lähteet:

https://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/rahapolitiikka/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahoitusmarkkinat
https://www.finanssialalle.fi/opintomateriaalit/finanssialan-perusteet/finanssialalla-toimiminen/finanssimarkkinoiden-toimijat.html
https://www.vahittaiskaupantakaus.fi/

Kansantalous 5. Julkisyhteisöt ja verotus

Julkisyhteisö on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Julkisyhteisön tarkoituksesta, toiminnasta ja järjestelystä säädetään lailla tai asetuksella. Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa.

Keskon johdon visio yhteiskuntavastuun tulevista painopisteistä. Globalisoitumisen edetessä valtiot edistyvät hitaasti yhteistyössään kaupan kansainvälisten sääntöjen kehittymisessä, mikä lisää paineita yritysten vastuulliseen itsesääntelyyn. Sijoittajien - etenkin julkisyhteisöjen - kiinnostus yritysten toimintaetiikkaan kasvaa suoritusmittareiden kehittyessä. 

Voidakseen olla edelläkävijä ja vaikuttaja Kesko seuraa ja ennakoi aktiivisesti yhteiskunnan muutoksia sekä tarjoaa asiantuntemustaan niin oman toimialan kuin koko yhteiskunnan kehittämiseen. Tätä varten Kesko pitää tiivistä yhteyttä kansalaisjärjestöihin, viranomaisiin ja muihin päättäjiin sekä osallistuu aktiivisesti oman toimialansa ja koko elinkeinoelämän kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan.

Poliittiset päätöset vaikuttavat Keskoon, koska tämän hetkisen koronatilanteen saatossa yrityksille jaetaan tukipaketteja. Erilaiset puolueet olisivat antamssa eri suuruisia tukipaketteja Keskon yrittäjille. Esimerkiksi K puolen huoltoasemien ravintola ja kahvila puoli ovat koronatilanteen takia suljettu, tämän takia korona aiheuttaa tappioita K puolen yrityksille. Myös bensan hinta on harvinaisen alhaalla korona tilanteen takia ja tämän takia yrittäjät ei saa niin paljoa rahaa itselleen. Ihmiset liikkuvat hyvin vähän tällä hetkellä, joten bensan kysyntää ei ole. 

EU ei suoraan osallistu veronkantoon eikä EU-maiden verokantojen määrittämiseen. Kansalaisten verojen määrästä, kuten myös verovarojen käytöstä, päättää kunkin maan hallitus. Joillakin aloilla veroja säännellään sopimuksin, joita on tehty muun muassa arvonlisäverosta (alv) sekä energiatuotteiden, sähkön, tupakan ja alkoholin verotuksesta. EU:n tilastotoimiston Eurostatin keräämien tietojen mukaan verotulojen erot ovat suuria eri EU maiden välillä. Esimerkiksi Ruotsissa verotulojen osuus BKT:sta oli suurin jopa 52% ja Romaniassa alhaisin vain 29%. 

Suuryritykset käyttävät hyväkseen porsaanreikiä verotuksessa esimerkiksi siirtämällä voittojaan alemman verotuksen EU-maihin. Monikansallisten yritysten verovälttelyn seurauksena menetetään maailmassa miljardeja euroja joka vuosi. Vuonna 2018 Keskon tuloverot Suomeen olivat 63,7 miljoonaa euroa ja muihin maihin 8,3 miljoonaa euroa. Konsernin efektiivinen veroaste oli 20,5 %. Kesko maksaa verot aina toimimaahansa. 

Lähteet: 

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/lehdistotiedotteet/2001/keskon-ensimmainen-yhteiskuntavastuun-raportti-julkistettu/

https://yle.fi/uutiset/3-5778688

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suuryritykset-ovat-kaikista-pahimpia-veronvalttelijoita-nain-se-tapahtuu/6045420#gs.6iqo8m

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2019/keskon-vuosiraportti-keskon-ja-k-kauppiaiden-tuottama-taloudellinen-hyoty-suomen-maakuntiin-yli-8-miljardia-euroa-vuonna-2018/

Kansantalous 3. Maailmantalous ja ulkomaankauppa

Ruoan verkkokauppa kasvaa ja uudistuu koronakriisissä vauhdilla. Kriisi muuttaa yhteiskuntaa monessa mielessä pysyvästikin, ja osa muutoksista saattaa olla positiivisiakin. Kaupan alalla poikkeustila on saanut monet tarttumaan uusiin verkkokaupan palveluihin. Keskon verkkokaupan kasvu on tällä hetkellä nelinkertaista.

Kesko on joutunut tekemään erikoisjärjestelyjä logistiikan osalta tavaroiden saatavuuden varmistamiseksi. Päivittäistavarakaupassa myynti on ainakin hetkellisesti kasvanut, foodservice -liiketoiminnassa ravintoloiden, koulujen ja työpaikkojen sulkemisen seurauksena puolestaan selvästi laskenut. Kesko on hyvin valmistaytunut kohtaamaan erilaisia kriisejä ja tämän takia talous tälläkin hetkellä on hallinnassa, sekä kauppiasmallin avulla pystynyt ketterästi pärjäämään poikkeustilanteessa.. 

Kesko muistuttaa kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä. Suomessa kotimaisen tuotannon osuus ruuan kulutuksesta on edelleen 80 prosentin tasolla, kun esimerkiksi Ruotsissa ruuan kotimaisuusaste on enää noin 50 prosenttia. Tämän takia Kesko on pystynyt edelleen korona kriisin aikaan tarjomaan tuotteita asiakkaille. Kilpailija esimerkiksi Lidlissä on ollut tuotteista pulaa, koska ne tulevat Saksasta ja kuljetukset ovat olleet hankalia järjestää korona epidemian aikaan. 

Heikentyneestä taloustilanteesta johtuen Kesko on käynnistänyt laajat kustannussopeutukset kannattavuuden ja kassavirran turvaamiseksi. Kustannussopeutuksia toteutettaan henkilöstöä lomauttamalla ja sopeuttamalla laajasti muita kustannuksia. Erilaisten sopeuttamistoimenpiteiden kohteena arvioidaan olevan kokonaisuutena noin 2 500 työntekijää Keskon liiketoiminnoissa ja tukitoiminnoissa, mistä lomautusten osuus on arviolta 2 000 työntekijää. Erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä tehdään myös Keskon ulkomaantoiminnoissa Ruotsissa, Norjassa, Puolassa sekä Baltian maissa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan myyntiin epidemia on toistaiseksi vaikuttanut vain vähän. Rautakaupan kuluttaja-asiakasmyynti on kehittynyt hyvin Suomessa ja Ruotsissa. Myös yritysasiakaskaupassa myynti on säilynyt hyvällä tasolla. Onnisen myynti on kehittynyt toistaiseksi erittäin hyvin. Sen sijaan Baltiassa myynti kääntyi laskuun, mikä johtui erityisesti rajoitustoimista johtuvista kauppojen sulkemisista Liettuassa. Autokaupassa kysyntä on heikentynyt merkittävästi. Uusien autojen ja vaihtoautojen myynti on laskenut, huolto- ja varaosapalveluiden myynti on puolestaan säilynyt lähes normaalilla tasolla.

Lähteet: 

https://yle.fi/uutiset/18-215140

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/uutiset/2020/ensimmaiset-viikot-korona-arkea-takana-kauppa-eturintamassa-kohtaamassa-poikkeustilanteen/

https://www.kesko.fi/media/uutiset-ja-tiedotteet/porssitiedotteet/2020/kesko-q1-2020-ennatyksellinen-q1-tulos-koronaepidemia-vaikuttanut-maaliskuun-puolivalista-alkaen/

Kansantalous 6. työllisyys

 1. Kansantalous on yhteiskunnan talouden muodostama kokonaisuus. Talous jakautuu useisiin eri markkinoihin. Karkeammalla tasolla markkinat jaetaan kulutusvyöhyke- ja tuotantotekijämarkkinoihin. Työmarkkinat kuuluvat tuotantotekijämarkkinoihin. Työmarkkinat ovat poliittisesti tuotantotekijämarkkinoista tärkeimmät, koska niillä määräytyy palkkataso ja työttömyys. Työmarkkinat ovat poikkeuksellinen markkina, koska ne ovat säädeltyjä eikä tavanomainen kysyntä ja tarjonta – malli kuvaa sitä kovin hyvin.

Työmarkkinoita, kuten kaikkia muitakin markkinoita, voidaan tarkastella kysynnän ja tarjonnan mukaan. Työmarkkinoilla ihmiset tarjoavat työtään ja työnantajat (tai yritykset) kysyvät työtä eli palkkaavat työntekijöitä. Työmarkkinoilla työvoimapanokselle eli työntekijän tekemälle työlle määräytyy hinta, työntekijän palkka.

Taloustieteessä näiden työmarkkinoiden toimijoiden eli työntekijöiden ja työnantajien katsotaan olevan päätöksissään johdonmukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että toimijat haluavat itselleen mahdollisimman suuren hyödyn. Työntekijä tavoittelee riittävän korkeaa palkkaa ja työnantaja ahkeraa ja aikaansaavaa työntekijää.

2. Yleisempiä syitä työttömyyteen ovat terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät ongelmat, työmahdollisuuksien puute, koulutuksenosaamisen puute. Myös useilla oma elämäntilanne, työmotivaation tai työhalujen väheneminen vaikeuttivat työelämään osallistumista. 

Ihmisten joutuminen irtisanotuksi ja uuden työpaikan löytäminen johtuu usein ikäsyrjinnästä. Työnantajat eivät ota helposti töihin yli 50- vuotiasta ihmistä, sekä pitkään työttöminä olleita, koska epäilevät heidän työkykyään. Työsuhteiden huonot ehdot esimerkiksi huono palkka hidastaa yksilöiden työllistymistä.

Työttömyyden eri muotoja ovat esimerkiksi kausityöttömyys eli joinakin aikoina on enemmän töitä kuin toisina. Rakennetyöttömyys eli vuodenaikojen vaihtelu aiheuttaa suuria eroja työllisyydessä. Piilotyöttömyys, esimerkiksi matkailu tietyöt, puutarha. Joitakin tietyn alan työntekijöitä ei enää tarvita, kun teknologia kehittyy. Suhdannetyöttömyys, eli esimerkiksi laman vaikutukset tai yritykset joutuvat irtisanomaan työntekijöitä tai supistamaan tuotantoaan.

Työllisyyden parantamiseen on lähdetty Suomessa mukaan. Työttömyysturvaa leikkaamalla eli lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Eläkeputken lyhentäminen tai poistaminen. Kotihoidon työnlyhentäminen, jotta saataisiin äidit työmarkkinoille. Työttömyysturvan suojaosan korottaminen, koska nyt saa ansaita vain 300€ kuussa ilman, että tuki laskee. Suomen Tavoitteena nostaa työllisyys 80%, nyt on 75%. Työn verotuksen alentaminen, jotta ihmisillä jäisi käteen enemmän rahaa. Lisäksi tarjota ihmisille lisää koulutuksia, jotta työpaikka mahdollisuuksia avautuisi enemmän.

Kustannuskilpailukyky on tuotannontekijöiden hintoihin perustuvaa suhteellista kilpailukykyä. Kansantalouden tasolla kustannuskilpailukykyä voidaan mitata esimerkiksi suhteellisilla yksikkökustannuksilla eli vertaamalla maan tuotannontekijöiden hintoja, jotka on suhteutettu tuotannon määrään, keskeisten kilpailijamaiden vastaaviin.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan.

Kilpailukykysopimus on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.

Sopimuksen vaikutus työmarkkinatilanteeseen oli voimakkaan kielteinen. Syksyllä 2019 ja talvella 2020 Suomessa nähtiin harvinaisen laaja, monia aloja koskettanut lakkojen suma, jonka keskeisenä vaikuttimena pidettiin kilpailukykysopimukseen kuulunutta työajan pidennystä.

Valitsemalla yritykselläni Keskolla on positiiviset näkymät työvoiman suhteen nyt ja tulevaisuudessa. Kesko järjestää jatkuvasti koulutuksia uusille työntekijöille ja palkkaa uusia osaajia konserniinsa. Kesko järjestää kauppiaskoulutuksia, jotta pulaa niistä ei tulisi. Kesko jatkaa kilpailukykysopimuksensa jatkamista.

Keskon kilpailukykysopimuksella työmarkkinoille saadaan nyt työrauhaa ja näkyvyyttä eteenpäin. Työntekijöille tämän toivotaan tuovan paremman työllisyystilanteen, kun yritykset ryhtyisivät investoimaan ja rekrytoimaan uutta väkeä.

Keskon kilpailukykysopimus tiputti yksikkökustannuksia vähän yli kolme prosenttia, kun samalla palkalla tehdään vähän enemmän töitä. Ei ole ihme, että talous on kahden viime vuoden aikana kehittynyt hyvin ja työllisyysaste noussut. Kilpailukykysopimuksella lisättiin 24 tuntia vuosittaista työaikaa ilman palkkaa, eli toisin sanoen palkkaa alennettiin 1,2 prosenttia.

Lähteet:

https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_tmt&lesson_id=1&subject_id=0&page_type=sisalto

https://prezi.com/g7s7zgt2joan/tyottomyyden-eri-muodot/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys#Ty%C3%B6tt%C3%B6myyden_syyt

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kustannuskilpailukyky

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpailukykysopimus

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/keskon-ay-aktiivi-aimistyi-jattivoittoa-seurasi-jatti-ytt-samaan-aikaan-paajohtaja-vaatii-kikyn-jatkamista/11fe3f09-28e9-3b72-904b-c7ff00db9b9d

Oppimistehtävä henkilöbrändi ja työnantajanmielikuva / viikko 19

Henkilöbrändi on henkilön maineen ja imagon kokonaisuus. Henkilöbrändillä tarkoitetaan oman osaamisensa markkinointia ja itsensä erilaistamista massasta. Oma henkilöbrändi on vahva ura-ankkuri luovan alan osaajalle. Henkilöbrändi on ns. taikasana, joka tulee jatkuvasti ilmi sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media on tehnyt henkilöbrändin rakentamisesta helpompaa.

Organisaatiolla on työnantajamielikuva jo ensimmäistä päivästä lähtien. Työnantajamielikuva on ikkuna yrityksen jokapäiväiseen elämään. On hyvä erottaa toisistaan yleinen työnantajamaine ja rekrytointiin vaikuttava työnantajamielikuva. Yleinen työnantajamielikuva vaikuttaa siihen, miten ihan jokainen kaduntallaaja organisaationne näkee. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi siihen, käytetäänkö tuotteitanne tai palveluitanne – tai mikä on pörssiin listatun yhtiön osakkeen arvostus. Rekrytointiin vaikuttava, strateginen työnantajamielikuva taas liittyy siihen, saatteko rekrytoitua niitä henkilöitä, joita tarvitsette strategianne toteuttamiseksi.

Kesko on luonut itselleen erittäin hyvän ja positiivisen työnantajanmielikuvan. Keskolla on sivuillansa erillinen ”K-ryhmä työpaikkana” nettisivu, jossa lukija pääsee tutustumaan Keskoon työnantajana. Kesko painottaa tekevänsä työtä, jolla on merkitys ihmisten arkeen. Se luo kuvan, että työntekijänä pääset vaikuttamaan. Kesko painottaa olevansa suomalainen yritys ja että Yhteiset arvot, periaatteet ja toimintatavat ovat heidän työnsä perusta kaikkialla. 

K:ssa pystyt vaikuttamaan joka päivä ihmisten arkeen sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Kesko haluaa luoda ruuan, rakentamisen ja liikkumisen saralla innovatiivisia ratkaisuja ketterästi ja kokeillen, vastuullisesti kestävällä tavalla. Kesko luo kuvan, että sinulla on mahdollisuus päästä aitiopaikalle tekemään merkityksellistä työtä ja tyytyväisiä asiakkaita - K-ryhmän koko ja kasvu varmistavat, että myös omien tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista.

Keskosta työnantajamielikuvana tulee positiivinen ajatus, kun Keskolla on paljon erilaisia työtehtäviä. Kesko Tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia jatkuvaan ammattitaidon jalostamiseen asettamien tavoitteidesi mukaisesti. Isona kansainvälisenä organisaationa Keskolla on mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävien vaihtoon myös yhtiöstä tai toimialasta toiseen. Vuosittain Keskolla yli 4000 vaihtaa tehtäviä K-ryhmän sisällä. Kesko tukee työntekijän kehittämistä ja monipuolisesti, sekä tarjoaa erilaisia malleja urasuunnitteluun.

Kesko myös nostaa omaa työnantajamielikuvaansa kattavilla henkilöstöeduilla. Kesko tarjoaa henkilöstölle monipuolisia ja kattavia henkilöstöetuja. Suosituin henkilöstöetu on K-ryhmän henkilöetukortti, jolla saa alennusta monista kaupoista ympäri Suomen. Lisäksi Kesko konsernissa on käytössä muun muassa ePassi, jota voi hyödyntää itselleen parhaalla tavalla omiin harrastuksiin, työmatkoihin ja hyvinvointipalveluihin. 

Keskon liiketoiminnan kannalta positiivinen työnantajamielikuva lisää Keskon kasvua ja tuottoa. Ihmiset haluavat kannattaa sellaisia yrityksiä, jotka luovat henkilökunnalle hyvän ilmapiirin työskentelyyn. Keskon Elintarvikekaupoissa, sekä rautakaupoissa asiakkaat näkevät hymyilevät työntekijät, joiden on hyvä olla töissä. Tällöin asiakkaalle jää positiivinen kuva ostokerrasta ja hän tulee mieluusti uudelleen.

Monet ihmiset myös kannustavat yksityisyrittäjiä ja jos yksityinen kauppias, sekä työntekijät ovat luoneet asiakkaalleen mieluisan työnantajanmielikuvan, he mieluusti käyvät kaupassa, sekä esimerkiksi ehdottavat lapsilleen sinne kesätöihin hakemista. Lisäksi Kesko antaa työnantajamielikuvana olevansa vastuullinen, joten monet haluavat kannattaa tämänlaista liiketoimintaa.

Lähteet:

https://asialinja.com/henkilobrandi-ja-henkilobrandays/

https://www.juhotoivola.fi/tyonantajamielikuvan-kehittamisessa-yksinkertainen-on-kaunista/

https://findersseekers.io/mika-ihmeen-tyonantajamielikuva/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6br%C3%A4ndi

https://www.kesko.fi/tyopaikat/k-ryhma-tyopaikkana/

Viikko 16 / tulevaisuus (markkinoinnin trendit)

Valitsin digimarkkinoinnin trendeistä asiakaskeskeisyyden. Asiakas keskeisyyttä on ajatella asiakasta kaikessa tekemisessä. Asiakaskeskeisyys on osa strategiaa ja tarkoituksena että asiakkaat eivät ole vain pelkkää massaa vaan jokaisella asiakkaalla on oma henkilökohtainen tarpeensa. Asiakaskeskeisyydessä on hyvä osata valita ns. ne arvokkaimmat asiakkaat ja keskittyä huomioimaan heitä, ja ennakoimaan heidän tarpeitaan. Asiakaskeskeisyys on merkittävä kilpailuetu.

Keskon yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista on asiakaskeskeisyys. Erottautuminen kilpailijoista laadulla ja asiakaslähtöisyydellä, olipa kyseessä sitten palvelu kaupoissa tai digitaaliset palvelut. Keskon arvo, asiakas, laatu – kaikessa mitä tekevät, asettaa asiakkaat toiminnan keskiöön. Asiakaskokemus kaiken tekemisen keskiössä. Erinomainen Kesko menestys perustuu vuonna 2015 laadittuun strategiaan ja sen onnistuneeseen toteutukseen. Kaikkea tekemistä ohjaa asiakaslähtöisyys.

Kesko tekee jatkuvaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa kaupoissa ja sosiaalisessa mediassa. Tärkeitä ovat Keskon asiakastyytyväisyys – ja brändi tutkimukset, sekä ottavat asiakkaiden mielipiteet huomioon kehittäessä vastuullisuustyötä. Jokainen K-kauppa on paikallisen asiakaskysynnän ja tiedon mukaan räätälöity. Pohjois-Euroopassa kunkin asiakasryhmän odotukset ja paikalliset erityistarpeet paremmin huomioon ottaen. Jokaisella toimintamaalla on oma asiakaslähtöinen, maakohtainen strategiansa. 

Kesko pystyy tarjoamaan asiakkaille parhaan kaupan alan asiakaskokemuksen asiakastietoon pohjautuvalla markkinoinnilla. Tiedon avulla asiakaskokemuksesta voidaan saada henkilökohtaisempi. Yhdistämällä verkkokaupan ja digipalvelut kattavaan kauppapaikkaverkostoon luodaan edellytykset saumattomaan asiakaskokemukseen kaikissa kanavissa. 

Sosiaalisessa mediassa tärkeää on saumaton monikanavainen asiakaskokemus. Kesko laajentaa ruoan verkkokaupan kattamaan 75% kotitalouksista, sekä K-kuljetuksen kattamaan 50% kotitalouksista.  Kesko keskittyy markkinajohtajuuden tuoman potentiaalin täyteen hyödyntämiseen ja asiakaskokemuksen jatkuvaan parantamiseen: tarkoituksena laajentaa Onnisen myymäläverkostoa. Megatrendit kuten kaupungistuminen, ikääntyminen ja yksilöllinen asiakaskäyttäytyminen tukevat Keskon lähipalvelujen vahvistamista.

Lähteet:

https://www.kesko.fi/yritys/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma2/asiakkaat/

https://www.kesko.fi/globalassets/pdf-tiedostot/kesko_vsk_2018_keskon_suunta_fi.pdf

https://www.kesko.fi/globalassets/03-sijoittaja/raporttikeskus/2020/q1/kesko_vuosiraportti_2019.pdf

Viikko 18 / ajankohtaiset ilmiöt

1.Millainen ensivaikutelma kilpailusta sinulle syntyi?

2.Valitse sinua kiinnostava kategoria ja tutustu siihen tarkemmin.

3.Kerro kiinnostavimmat huomiosi valitsemasi kategorian ehdokkaista ja siitä, millä perusteilla tuomaristo on valinnut voittajan.

4.Miten ajattelet oman kohdeyrityksesi digitaalisista ratkaisuista ja niiden kehittämismahdollisuuksista/tarpeesta tämän kilpailun onnistumisten perusteella tai muutoin ajankohtaisiin ilmiöihin liittyen.

 Ensivaikutelmana minulla oli aluksi sekalainen, koska en ollut koskaan nähnyt tai kuullut tuollaisista kilpailuista tai edes vieraillut tuolla sivustolla. Aluksi oli hämmentävää katsoa kilpailuja, koska en ollut varma mistä on kyse. Kun aloin selailemaan tarkemmin, selkisi, minkälaisia kilpailuja oli ja minkä takia niitä järjestettiin.

.     Kilpailut olivat kiinnostavia ja oli helppo valita itseään kiinnostava kategoria. Ensimmäiseksi valitsin paras mobiilipalvelu kategorian, koska omistan älypuhelimen ja minulla on paljon erilaisia mobiili sovelluksia puhelimessani ja halusin tietää ovatko ne osallisena kilpailuissa.  Ensimmäisenä silmään pisti oman kohdeyritykseni Keskon mobiili sovellus ”K-ruoka”. K- ruoka oli valittu paras verkkopalvelun voittajaksi. Löysin myös paljon muita sovelluksia joita, käytän.

3  Usealla voittajalla on visuaalinen kuva, joka on tehty houkuttelevilla väreillä, että se saisi asiakkaan huomion. Uskon, että tuomaristo valitsee voittajan sen näyttävyyden ja visuaalisuuden takia. Monilla voittajilla oli myös video mainos omasta työstään, jossa pääsi näkemään koko luonnoksen. Monille ihmisille tutuja ovat esimerkiksi ruokaan liittyvät asiat kuten K-ruoka sekä esimerkiksi Fazer. Ne ovat entuudestaan tuttuja tuomareille, joten voisiko heidän valintansa voittajien suhteen myös liittyä tähän. Mielestäni kilpailun voittajan valitsimiseen vaikuttaa myös se, kuinka tasapuolisesti se on ottanut ihmisiä huomioon. Onko se tarkoitettu vain jollekin tietylle kohderyhmälle esimerkiksi nuorille vaiko lihansyöjille vai voiko kaikki ihmiset sitä käyttää.

     Kesko oli monessakin kilpailussa mukana ja oli kerännyt itselleen muutamia voittoja. Kesko oli valittu parhaaksi datan käyttäjäksi. K-Ostokset-palvelun ostokäyttäytymiseen liittyvän datan koostamisesta, visualisoinnista ja suosituksista hyötyvät kaikki. Kuluttajat saavat tietoa omista hankinnoistaan ja niiden kotimaisuusasteesta sekä ympäristövaikutuksista, samalla kun Kesko kasvattaa asiakasuskollisuutta. Suomalaiset tuottajat ja ympäristö taas hyötyvät palvelun kannustamana muuttuvasta kuluttajakäyttäytymisestä.

K-Ryhmän päivittäistavarakaupan omien medioiden tahtotila on tarjota asiakkaalle merkityksellistä sisältöä juuri oikealla hetkellä. Kesko on mukana hyvin ajankohtaisissa ilmiöissä ja siksi Kesko lähti kehittämään ratkaisua, joka helpottaa asiakkaiden arkea ja tarjoaa kokemuksen henkilökohtaisesta palvelusta. He Yhdistivät kaikki erilliset verkkosivut yhden, täysin uudeksi rakennetun K-Ruoka.fi -palvelun alle. K-Ruoka-sovelluksen kehitystyö aloitettiin samanaikaisesti. Tavoitteena oli luoda uudenlainen monikanavainen sisältökokemus ja samalla helpottaa sisällön tuotantoa.

Lähteet:

https://www.k-ruoka.fi/grandone2020/sisaltostrategia

https://grandone.fi/kilpailutyot/?kategoria=paras-mobiilipalvelu-2019